Vuosi 2016 on ihan pian ohi. Tämä vuosi on ollut kokonaisuudessaan mulle rankin vuosi ikinä. Tässä kooste vuodesta.

Alkuvuodesta huhtikuulle asti kävin kotipaikkakuntani psykiatrisella sairaanhoitajalla. Käyntejä siellä oli 13 kappaletta. Samaan aikaan kävin nuorisopsykiatrian poliklinikalla tutkimuksissa (helmi-maaliskuu) ja kesän jälkeen omahoitaja-ajoilla. Käyntejä nupolla oli tänävuonna 19, joista 5 oli lääkärikäyntejä. Tutkimuksissa sain diagnooseiksi F32.1 keskivaikea masennus, F41.9 tarkemmin määrittämätön ahdistuneisuus ja F50.9 tarkemmin määrittämätön syömishäiriö.

Suljetulla osastolla Pitkäniemessä olin kaksi kertaa, 13.-28.1.2016 (tuolloin diagnoosina oli F32.9 määrittämätön masennustila) ja 2.-16.11.2016. Tehostetun avohoidon yksikössä olin arviointikäynnillä 1.4. ja hoitojaksolla 11.-21.4.2016.

Koululääkärillä kävin kerran ja terveydenhoitajalla punnituksessa 10 kertaa. Verikokeissa ja EKG'ssä kävin 5 kertaa, kaikilla kerroilla kaikki oli ok. Syömishäiriöpoliklinikalla kävin kerran, toinenkin aika oli, mutta sinne en mennyt.

Perhetapaamisia oli osastojaksojen ja nupon tutkimusten yhteydessä, eli 4 kertaa. En ole ikinä tykännyt perhetapaamisista, eikä mielipiteeni ole muuttunut vuoden aikana sen suhteen.

Koululla meillä oli kaksi palaveria, jossa ensimmäisessä helmikuun alussa sovittiin kevennys kouluun ja toisessa huhtikuun lopulla, että kevennystä jatketaan loppukevät. Syksyllä mulla ei ollut kevennystä. Opolla kävin 4 kertaa selvittelemässä koulujuttuja, tosin miltään kerralta en oikein saanut mitään apua.

Koulusta poissaoloa kevätlukukauden aikana oli 173h mielenterveysjuttujen vuoksi, muita poissaoloja ei ollut. Syyslukukaudella poissaoloa oli 117h mielenterveysjuttujen vuoksi, ja muuta poissaoloa 26h. Sekä kevät- että joulutodistuksien keskiarvo oli 8.7.

Lääkitys muuttui vuoden aikana useat kerrat. Lääkitys aloitettiin tammikuussa Pitkäniemessä. Söin aluksi Ketipinor 25mg, jota nostettiin 100mg asti. 100mg'stä alkoi tulla sydämen tykyttelyä ja huimausta, joten lääkitys purettiin maalis-huhtikuun vaihteessa. Huhtikuussa aloin syömään Truxalia, annostuksena aluksi 25mg, joka nostettiin 75mg asti. Lopetin lääkkeen ilman purkamista. Kesällä söin satunnaisesti Ketipinoria 75-125mg ahdistuksen mukaan. Marraskuussa Pitkäniemessä aloitettiin Seronil 10mg ja unta tukemaan Ketipinor 25mg. Seronil nostettiin 20mg ja Ketipinoria menee tällä hetkellä 50-75mg illasta riippuen.

Vointi oli koko vuoden tasaisen huono, hyviä kausia ei juuri ollut.  Viiltelyä jatkui koko vuoden, samoin syömishäiriöoireilu. Ainoa muutos parempaan on se, että tällä hetkellä haluan paranemista.

Toivon todella, että vuosi 2017 olisi vähän ruusuisempi, mutta jotenkin en usko...