Mulla masennus ja ahdistus menee kausittain. Mitä eroa on mun masennuskaudella ja ahdistuskaudella? Kumpi on pahempi?

                         

Kun on meneillään ahdistuskausi, nimensä mukaisesti kaikki ahdistaa. Herääminen ahdistaa, nukkumaan meneminen ahdistaa. Syöminen ahdistaa. Se ahdistaa, että ei saa apua, mutta sekin ahdistaa, jos sitä saa. Ahdistuskaudella syöminen ahdistaa niin paljon, että valitsen syömättömyyden. Viiltelen harvemmin, sillä viiltely on mulle paitsi keino purkaa pahaa oloa, ennen kaikkea tapa tuntea jotain. 

Masennuskaudella taas en tunne mitään. Syön ja viiltelen vuorotellen. Välillä treenaan kuin hullu, mutta sitten taas syön. Ja viiltelen. Kun mikään ei tunnu oikein miltään, haen tunntta itseni satuttamisesta. Viiltelystä, mutta myös lyön itseäni tai hakkaan päätä seinään. Masennuskaudella olen itsetuhoisempi. Suunnittelen itsemurhaa, usein myös kirjoitan itsemurhakirjeitä läheisilleni. 

             

Tällä hetkellä mulla on meneillään masennuskausi. Oon viillellyt kolmena päivänä peräkkäin. Avaan yhden viillon aina uudelleen ja uudelleen, ei se pääse paranemaan ikinä. Olen syönyt luvattoman paljon, mutta se ei ole tuntunut hyvältä eikä pahalta. Makaan sängyssä, haluaisin itkeä, mutten kykene siihenkään.

Mikä vaikuttaa siihen, kumpi kausi on meneillään? En tiedä. En todella tiedä. Nytkin olen ollut tunteettomassa tilassa (jos niin voi sanoa?) noin kolme päivää, mutta en tiedä, mitä tapahtui, että ahdistus vaihtui tähän. 

Jos mun olisi pakko valita, joko masennus tai ahdistus, valitsisin ahdistuksen. Tuntuu paremmalta tuntea jotain. Ahdistuksen vallassa ollessani laihdutan, ja saan tuloksia aikaan. Onneksi nämä masennuskaudet eivät yleensä kestä kauaa, olen usein ahdistunut. Ihanaa..