Kotona ollaan! Osastolle menen takaisin maanantaina, jolloin mulla on perhetapaaminen, ihanaa.. Mulla menee tällä hetkellä ihan hyvin! Lomalle lähtiessäni hoitaja sanoi, että oon saanut hyvää palautetta muilta hoitajilta. Yritän nyt tosissani parantua, ekaa kertaa mä haluun sitä oikeasti.
Oon kirjoitellut vähän ajatuksia muistiin, ajattelin kopioida ne tänne.
4.11.
klo 11.20. Aamut on täällä parasta. Saa nousta rauhassa ylös, ei ole kiire mihinkään. Aamupalan, aamukokouksen ja aamukävelyn jälkeen voi palata takaisin sänkyyn.
Eilen ahdisti tosi paljon. Söin liikaa. Itketti ja itkinkin paljon. Haluan pois. En kotiin, vaan pois kokonaan. Haluan kuolla.
klo 14. Eka omahoitajakeskustelu ohi. Mä haluan pois. Mä haluun tappaa itseni.
5.11.
klo 16.45. Mua ahdistaa. Aivan vitusti. Haluun kuolla. Mä en jaksa. Mä vittu yritän syödä kaikilla aterioilla jotain, mut ei. Saan silti paskaa niskaan, kun en syö tarpeksi. Mä yritän. Mut se on vitun vaikeaa.
6.11.
klo 20.30. Mua ahdistaa kun noi puhuu viiltelystä/itsetuhoisuudesta. Lähin pois siitä huoneesta. En tiiä kestänkö mä tätä.
10.11.
klo 15.10. Eilinen meni jopa ihan hyvin. Mä yritän nyt tosissani parantua. Syön jo melkein ateriasuunnitelman mukaan. Oon puhunut oh-keskusteluissa.
Eilen oli kolmio. Mun lääkitystä muutettiin. Syön nyt aamuisin Seronil 10mg ja iltaisin Ketipinor 25mg.
Huomenna lomalle. Odotan sitä jopa innolla! Kiva päästä kotiin sairaalaympäristöstä.
Maanantaina on perhetapaaminen. Mutta en mieti sitä vielä.
Kommentit