Mulla on mennyt ihan hyvin. Osastojakson jälkeen oon syönyt joka päivä 4-5 kertaa. Olen jopa käynyt syömässä kouluruokalassa, eli olen voittanut yhden ison pelon! En ole viillellyt tai hakannut itseäni. Olen oikeasti tehnyt kaikkeni parantumisen eteen.

Osaston uloskirjauspalaverissa puhuttiin siitä, että en osaa kertoa pahasta olostani vanhemmilleni, vaan he saavat tietää jotain muuta kautta (esim. lukemalla mun päiväkirjaa, löytämällä teriä yms.). Silloin sovittiin, että jos tulee paha olo, niin lähetän joko äitille tai isälle tyhjän tekstiviestin, josta he tietää, että nyt on ''tilanne päällä''. Mun ei ole tarvinnut lähettää yhtään sellaista viestiä. Mulla on oikeesti mennyt hyvin. Mä olen ylpeä itsestäni.

Koulupäiviä on häirinnyt sivuvaikutukset, mitä masennuslääkkeestä on mulle tullut. Keskittymiskyky on 0, oon joko kauheen levoton tai sitten ihan koomassa. Opettajat on onneksi siitä tietoisia, saan lähteä tunneilta käytäville haahuilemaan jos en jaksa pysyä paikoillaan eikä multa vaadita täydellistä keskittymistä. Joitain loppuvuoden kokeitakaan mun ei tarvitse tehdä ja yritän järjestää niin, ettei tarvitsisi tehdä mitään kokeita. Keskittymiskyky ei riitä kokeisiin nyt, ei mitenkään.

Huomenna mulla on nupo, täytyy siellä puhua näistä sivuvaikutuksista. Parasta ikinä kun voin mennä sinne huomenna ja vastata rehellisesti, että ''Mulla menee ihan hyvin''.

            5e5513ae1b7a929df63a18be23704420-1.jpg